”Kiitetty olkoon Herra, sillä hän osoitti minulle ihmeellisen armonsa piiritetyssä kaupungissa. Minä sanoin hädässäni: ’Minä olen sysätty pois sinun silmiesi edestä.’ Kuitenkin sinä kuulit minun rukousteni äänen, kun minä sinua huusin.
Rakastakaa Herraa, kaikki hänen hurskaansa. Hän varjelee uskolliset, mutta ylpeileväisille hän kostaa monin kerroin.
Olkaa lujat, ja olkoon teidän sydämenne rohkea, te kaikki, jotka Herraa odotatte.”
Psalmit 31 : 22 – 25 Daavidin virsi
Lähes jokainen kristitty kokee joskus epäuskoa, jonka ympäröivä maailma tai elämän vastoinkäymiset saavat aikaan. Jos vaikeuksissa huudamme Herran puoleen ja Hän ei vastaakaan heti, voi tuntua siltä kuin Jumala olisi hyljännyt. Näin tunsi hetkellisesti myös Daavid, joka kirjoitti tämän virren.
Me tarvitsemme elävää vuoropuhelua Jumalan kanssa, jotta tiedämme olevamme turvassa, Luojaamme lähellä. Vuoropuhelu voi olla Pyhän Hengen ohjausta, tai Jumalan suomia rukousvastauksia, tai jotain vielä suurempaa. Raamatun Sanassa on Jeesuksen puhetta ja Hän puhuu sieltä elävästi kanssamme kaikissa elämän kysymyksissä, joten Raamatun lukeminenkin on vuoropuhelua; me kysymme ja Hän vastaa Pyhässä Sanassaan. Me voimme myös vedota rukouksessa Raamatun Sanan lupauksiin.
Joillakin kristityillä tuntuu olevan tavallista enemmän epäuskon kiusauksia, jopa niin paljon, että he menettävät toivonsa ja vähitellen uskonsa. Olen huomannut, että tällaisilla uskovilla on usein ’negatiivisuuden henki’, joka ulottuu kaikkeen heidän elämässään; itsetuntoon, ihmissuhteisiin, työhön, koulutukseen, lastenkasvatukseen ja tietysti myös uskonelämään. He eivät useinkaan huomaa tätä itsessään. He käyttävät paljon negatiivisia lauseita puheissaan, joissa on sana ’EI’ monessa eri muodossa. Jokaisen olisi hyvä tarkkailla omia sanoja ja vaikka kirjata niitä muistiin, varsinkin negatiivisia lauseita. Näin voisi vähitellen opetella ajattelemaan ja puhumaan toisin, kun oppii ensin kiinnittämään huomiota epäkohtiin. Negatiivisuus on usein turhaa pelkoa.
Positiivisuus on rohkeutta katsoa Kristuksen valoa kohti luottavaisin mielin, kuten Psalmissa sanotaan: ’..olkoon teidän sydämenne rohkea’.
Jokin tiedostamaton asia voi vaikuttaa siihen, että epäuskon ajatuksia tulee tavallista useammin. Niitä voivat olla epäuskoinen lähipiiri, vääränlainen seurakunta, omat synnit joista ei halua luopua, alkoholin käyttö, vääränlainen uskonkasvatus kotona, rakkaudeton elämä, epärehellisyys itseään kohtaan ja monia muita alitajunnassa vellovia estoja. Näitäkin asioita olisi hyvä tarkkailla itsessään rehellisesti ja kirjata niitä paperille muistiin. Olisi hyvä kirjoittaa vaikka uskon päiväkirjaa. Paperille kirjoitettuna moni asia yleensä selkiytyy, koska niitä voi tarkastella objektiivisesti. Sen jälkeen voisi parhaansa mukaan yrittää korjata niitä epäkohtia elämässä, jotka erottavat pois Jeesuksen armosta, Jumalan rakkaudesta, rauhasta ja ilosta, jota jokainen aidosti uskova saa kokea. Kaiken rikkinäisyyden voi viedä rukouksessa Jumalalle, Hän välittää sekä pienistä että suurista asioista ja haluaa meidän olevan peloista vapaita.
”Autuas se, jonka rikokset ovat anteeksi annetut, jonka synti on peitetty! Autuas se ihminen, jolle Herra ei lue hänen pahoja tekojansa ja jonka hengessä ei ole vilppiä!”
Psalmi 32 : 1 – 2
Raamatun Sana 