Turha on potkia tutkainta vastaan

on

Otsikon mukainen lause on ollut suomalaisten käytössä kenties vuosisatoja ja vieläkin sitä kuulee sanottavan tilanteissa, joissa on mahdotonta vastustaa jotakin asiaa. Monet muutkin yleiset sanonnat ovat peräisin Jeesukselta.

Pyysin juuri äsken Taivaan Isältä neuvoa, miten kirjoitan aiheesta, joka koskee epäuskon kiusauksia, jota uskovatkin kokevat aika ajoin. Kun avasin Raamatun, ensimmäiseksi tuli vastaan tämä Paavalin kertomus. Jumala avaa usein Raamatun kohdan juuri siitä kohdasta, joka vastaa senhetkiseen kysymykseeni. Tämä Paavalin tarina on ihana kertomus siitä, kun Jumala on valinnut sinut, et voi sitä mitenkään vastustaa.

”Luulin minäkin, että minun tuli paljon taistella Jeesuksen, Nasaretilaisen, nimeä vastaan, ja niin minä teinkin Jerusalemissa. Paljon pyhiä minä suljin vankiloihin, saatuani ylipapeilta siihen valtuuden, ja kun heitä tapettiin, annoin minä ääneni sen puolesta. Ja kaikkialla synagoogissa minä usein koetin rankaisemalla pakottaa heitä herjaamaan Jeesusta, ja menin niin pitkälle vimmassani heitä vastaan, että vainosin heitä aina ulkomaan kaupunkeihin saakka. Kun näissä asioissa matkustin Damaskoon ylipappien valtuudella ja suostumuksella, näin minä, oi kuningas, tiellä keskellä päivää taivaasta valon, auringon paistetta kirkkaamman, leimahtavan minun ja matkatoverieni ympärillä, ja me kaaduimme kaikki maahan, ja minä kuulin äänen sanovan minulle hebreankielellä:

’Saul, Saul, miksi vainoat minua ? Työläs on sinun potkia tutkainta vastaan.’

Niin minä sanoin: ’Kuka olet, herra ?’ Ja Herra sanoi: ’Minä olen Jeesus, jota sinä vainoat. Mutta nouse ja seiso jaloillasi; sillä sitä varten minä olen sinulle ilmestynyt, että asettaisin sinut palvelijakseni ja sen todistajaksi, mitä varten sinä olet minut nähnyt, niin myös sen, mitä varten minä sinulle vastedes ilmestyn. Ja minä pelastan sinut sekä oman kansasi että pakanain käsistä, joitten tykö minä sinut lähetän avaamaan heidän silmänsä, että he kääntyisivät pimeydestä valkeuteen ja saatanan vallasta Jumalan tykö ja saisivat uskomalla minuun synnit anteeksi ja perintöosan pyhitettyjen joukossa.’

Sentähden, kuningas Agrippa, minä en voinut olla tottelematta taivaallista näkyä, vaan saarnasin ensin sekä Damaskon että Jerusalemin asukkaille, ja sitten koko Juudean maalle ja pakanoille parannusta ja kääntymystä Jumalan puoleen, ja että he tekisivät parannuksen soveliaita tekoja.”

Apostolien teot 26 : 9 – 20

Epäuskon ajatuksia voi tulla silloin, jos emme heti saa vastauksia kipeisiin rukouksiimme, tai kun kuulemme maailman epäuskon sanoja. Silloin voi tulla rakkaudeton tunne, kuin olisi heitetty ulos taivaasta ja kauas armosta. Voi tuntua siltä, kuin ei kelpaisikaan pyhän Jumalan suunnitelmiin. Jumala on pyhä ja suurempi kuin me olemme, mutta kun me itse otamme Hänet sydämeemme asumaan, Hän on meidän omamme. Ei pelkästään yhteisesti meidän kaikkien oma, vaan myös yksilöllisesti jokaisen oma. Me olemme Jumalan omia ja Jeesus on meidän hyvä Paimenemme. Tämän me tiedämme.

On myös hyvä ajatella joskus asia toisin päin; Jeesus on meidän omamme ja Hän elää meissä. Miksi luopuisimme omastamme ? Me saamme hoivata Jeesus lasta sydämessämme, niinkuin hän hoivaa meitä. Hän sanoi, että jokainen Häneen uskova on hänen veljensä, sisarensa ja äitinsä. Kuinka voisimme hyljätä veljemme, sisaremme tai lapsemme ? Jeesus on tärkeämpi kuin ilma jota hengitämme. Hän on osa meitä, eikä Hän luovu meistä koskaan, jos emme itse luovu Hänestä. Meillä on mahdollisuus ja oikeus pitää Hänestä kiinni yhtälailla kuin Hän pitää kiinni meistä. Ei ole siis pienintäkään huolta siitä, että Jumala hylkäisi meidät vastoin omaa tahtoamme. On täysin mahdototonta tulla Jumalan hylkäämäksi, jos itse pidämme Hänestä kiinni. Olen kuullut Jeesuksen sanovan jo muutaman kerran : ’Äiti rakas’. Jumalan ainoa Poika tahtoo olla myös meidän Poikamme, jota vaalimme sydämessämme ja puolustamme Häntä pahaa maailmaa vastaan. Rakas Jeesus ❤ viaton lapsemme.

”En minä jätä teitä orvoiksi; minä tulen teidän tykönne. Vielä vähän aikaa, niin maailma ei enää minua näe, mutta te näette minut; koska minä elän, niin tekin saatte elää. Sinä päivänä te ymmärrätte, että minä olen Isässäni, ja että te olette minussa ja minä teissä. Jolla on minun käskyni ja joka ne pitää, hän on se, joka minua rakastaa; mutta joka minua rakastaa, häntä minun Isäni rakastaa, ja minä rakastan häntä ja ilmoitan itseni hänelle.”

Johanneksen evankeliumi 14 : 18 – 21

”Rauhan minä jätän teille: minun rauhani – sen minä annan teille. En minä anna teille, niinkuin maailma antaa. Älköön teidän sydämenne olko murheellinen älköönkä peljätkö.”

Johanneksen evankeliumi 14 : 27

Jeesus on luvannut antaa meille kaiken, mitä pyydämme. Hän sanoo kuitenkin, mitä meidän ensin tulee tehdä, ennenkuin pyynnöt täytetään:

”Älkää siis tekään etsikö, mitä söisitte ja mitä joisitte, älkääkä korkeita tavoitelko. Sillä näitä kaikkia maailman pakanakansat tavoittelevat; mutta teidän Isänne kyllä tietää teidän näitä tarvitsevan. Vaan etsikää Jumalan valtakuntaa, niin myös nämä annetaan sen ohessa.”

Luukkaan evankeliumi 12 : 29 – 31

Me olemme kuulleet nuo jakeet usein, mutta kuinka hyvin olemme ymmärtäneet nuo sanat ? Usko yksistään ei aina olekaan ainoa avain rukousvastauksiin, vaan Jumala mittaa myös ymmärrystämme taivaan valtakunnan asioista. Jokainen Raamattua lukenut tietää, että jokin jae, jota on lukenut jo useita kertoja, voikin yhtäkkiä avautua vielä syvemmin ja aiheuttaa ahaa-elämyksiä: ”Ai, se tarkoittaakin tuota!”

Jumala on viisaampi kuin me olemme, Hän tietää milloin olemme oikeasti valmiita vastaanottamaan siunauksia. Omasta mielestämme olemme heti valmiita, mutta Jumala voi nähdä meissä keskeneräisyyttä tai tietämättömyyttä. Kaikki siunaukset saamme ajallaan ja oikeassa järjestyksessä, kuten Jumala sen parhaaksi katsoo. Kehoitan siis opiskelemaan ihmeellistä Raamattua ja rukoilemaan uskossa, jotta voit valmistua vastaanottamaan Jumalan runsaita ihmeitä. Siunausta sinulle ❤

Photo by Tatiana Syrikova on Pexels.com