”Sillä onnettomuus ei kasva tomusta, eikä vaiva verso maasta,
vaan ihminen syntyy vaivaan,
ja kipinät, liekin lapset, lentävät korkealle.
Mutta minä ainakin etsisin Jumalaa
ja asettaisin asiani Jumalan eteen, hänen,
joka tekee suuria, tutkimattomia tekoja,
ihmeitä ilman määrää,
joka antaa sateen maan päälle
ja lähettää vettä vainioille,
että hän korottaisi alhaiset
ja surevaiset kohoaisivat onneen.
Hän tekee kavalain hankkeet tyhjiksi,
niin ettei mikään menesty heidän kättensä alla,
hän vangitsee viisaat heidän viekkauteensa;
ovelain juonet raukeavat:
päivällä he joutuvat pimeään ja
hapuilevat keskipäivällä niinkuin yöllä.
Mutta köyhän hän pelastaa heidän suunsa miekasta,
auttaa väkevän kädestä.
Ja niin on vaivaisella toivo,
mutta vääryyden täytyy sulkea suunsa.”
Job 5 : 6 – 16