Psalmi väkivaltaa vastaan

”Miksi kerskaat pahuudestasi, sinä väkivaltainen?
Jumalan armo pysyy alati.
Sinun kielesi punoo turmiota,
se on kuin terävä partaveitsi,
sinä petoksen tekijä.
Sinä rakastat pahaa etkä hyvää,
sinä puhut valhetta etkä totta.
Sinä rakastat kaikkia surman sanoja,
sinä kavala kieli.
Sentähden myös Jumala
kukistaa sinut ainiaaksi,
hän tarttuu sinuun ja
raastaa sinut majastasi,
repäisee sinut juurinesi
elävien maasta.
Ja vanhurskaat näkevät sen
ja pelkäävät, ja he nauravat häntä:
’Katso, siinä on mies,
joka ei pitänyt Jumalaa turvanansa,
vaan luotti suureen rikkauteensa
ja röyhkeili häijyydessänsä.’
Mutta minä olen kuin
viheriöitsevä öljypuu
Jumalan huoneessa,
minä turvaan Jumalan armoon
aina ja iankaikkisesti.
Minä kiitän sinua iäti, että sen teit,
ja minä odotan sinun hurskaittesi
edessä sinun nimeäsi,
sillä se on hyvä.”
Psalmi 52 : 3 – 11 Daavidin mietevirsi