Miksi on autuaampi antaa kuin ottaa

”Jos joku tahtoo olla ensimmäinen, on hänen oltava kaikista viimeinen ja kaikkien palvelija.”

Markuksen evankeliumi 9 : 35

Olette ehkä huomanneet, että avuliaat ihmiset ovat keskimääräistä onnellisempia ja kiitollisempia ihmisiä. He yleensä kestävät vastoinkäymisiä ja menetyksiä paremmin kuin muut. Tämä maailma sanoo heitä vahvoiksi ihmisiksi, mutta ei ole kyse niinkään vahvuudesta, vaan oikeasta asenteesta. Kenestä tahansa ihmisestä voi tulla henkisesti ’vahva’ kun vaihtaa maailmallisen mielenlaadun Kristuksen valoisaan mieleen, eli negatiivisuudesta positiiviseen ajattelutapaan. Jeesuksen avulla se onnistuu.

Ihminen, joka mittaa elämän onnellisuutta sillä, kuinka paljon hän saa jotain hyvää osakseen; kuten muiden ihmisten huomiota, kehuja, lahjoja, palvelua, menestystä, rahaa, ja muuta maallista etua, on tavallaan kuin pohjaton imuri, joka ei koskaan tule kylläiseksi. Sellainen ihminen kokee aina jäävänsä jostain paitsi ja on katkera vanhoistakin asioista, kuten siitä, mitä joku toinen ihminen sanoi tai teki vuosia aiemmin, tai mistä hän jäi joskus paitsi, esimerkiksi; mitä joululahjaa ei lapsena saanut. Tällainen ihminen masentuu herkästi ja näkee omakuvansakin mitättömänä, koska hän mittaa omanarvontuntoaan sen mukaan, mistä mammonasta tai muiden ihmisten huomiosta hän on jäänyt paitsi. En tarkoita tällä niitä ihmisiä, joita suuressa määrin on lapsuudessa tai parisuhteessa laiminlyöty, tai jotka todella elävät päivästä päivään puutteessa, vaan tarkoitan heitä, joille normaalit, tai hyvätkään asiat eivät riitä. Kuka tahansa voi nähdä puutteita elämässään, jos asennoituu kiittämättömästi kaikkeen.

Sen vuoksi on autuaampi antaa kuin ottaa, koska antaja saa Jumalan voimavirtaa hyvän tekemiseen. Jumalan rakkaus virtaa hänen lävitseen muita ihmisiä kohti ja aiheuttaa antajalle itselleenkin iloa.

Auttavainen ihminen on kiitollinen vähästäkin ja uskovana hän osaa olla kiitollinen myös Jumalalle. Jumala kuulee kiitollisten rukoukset ja auttaa heitä. Auttavaiset ihmiset ovat kunnioittavampia muita ihmisiä kohtaan, kuin he, jotka odottavat saavansa ympäristöltä koko ajan enemmän. Avuliaat ihmiset ovat täten myös uskollisempia ystäviä ja kumppaneita, kuin he, joille ei mikään riitä. Avuliaat ihmiset ovat vanhemmuudessa ymmärtäväisiä äitejä ja isiä ja he auttavat omia ikääntyneitä vanhempiaan. Avuliailla ihmisillä on parempi työmoraali palvelu- ja hoitoaloilla, kuin heillä, joille oma etu on tärkeintä. Työpaikoilla avuliaat ihmiset ovat joustavia työtovereitaan kohtaan.

Terve avuliaisuus ei tarkoita sitä, että ei koskaan ottaisi itselleen tilaa tai lepoa. Jumala ei kehoita ihmistä uuvuttamaan itseään loppuun ja tästä yhtenä esimerkkinä on Jumalan käsky pyhittää lepopäivä; älä mitään askaretta silloin suorita. Lepopäivän pyhittäminen virkistää, kun sitä muistaa toteuttaa säännöllisesti joka viikko. Pyykinpesut, ostokset ja kodin siivoukset olisi parempi suorittaa muina päivinä, niin että lepopävä todella olisi virkistävää Jumalan edessä hiljentymistä.

Terve avuliaisuus ei ole naiiviutta. On hyvä osata tunnistaa tilanteet, missä toinen ihminen pyrkii itsekkäistä syistä tarpeettomasti hyväksikäyttämään toisen ihmisen avuliaisuutta. Yleensä hyväksikäyttäjät ovat niitä ’pohjattomia imureita’, joista mainitsin, ja jotka eivät koskaan kiitä saamastaan avusta tai lahjasta. Hyväksikäyttäjät osaavat manipuloida monin tavoin saadakseen avuliaan ihmisen palvelemaan itseään ja tuntemaan sen lisäksi riittämättömyyden tunnetta ihan turhaan. Maailma on kuin viidakko, jossa pedot vaanivat, mutta avuliaisuudesta ei pidä silti luopua, vaan täytyy oppia kohdentamaan se oikeisiin kohteisiin oikealla tavalla.

Esimerkkinä tästä mainitsen, että jos haluaa auttaa pyörätuolissa kulkevaa, on parasta kysyä häneltä ensin, haluaako hän apua. He joutuvat joskus vaikeisiin tilanteisiin, kun ihmiset auttavat väärällä tavalla kysymättä siihen lupaa. Aito avuliaisuus auttaa siellä ja siten, missä se on hyödyllistä, eikä se ole oman kuvan kiillottamista tai heikompiosaisen ihmisen nöyryyttämistä alentuvaisuudella. Jos haluaa antaa rahaa avustukseen, se on parasta tehdä tunnetun hyväntekeväisyysjärjestön tai seurakunnan kautta, jotka vievät avun oikeaan kohteeseen.

”Sillä jokaiselle, jolla on, annetaan, ja hänellä on oleva yltäkyllin; mutta jolla ei ole, siltä otetaan pois sekin, mikä hänellä on.”

Matteuksen evankeliumi 25 : 29

Edellinen Raamatun jae on moniselitteinen, mutta sen voi tulkita niin, että Jumala ruokkii omiaan, henkisesti ja aineellisesti. Jumalan oma on ’avulias aatu’, joka antaessaan saa iloa ja elämänvoimaa, sekä kylläisyyden tunteen ulkoisesti vaatimattomissakin olosuhteissa.

”Mutta kun Ihmisen Poika tulee kirkkaudessaan ja kaikki enkelit hänen kanssaan, silloin hän istuu kirkkautensa valtaistuimelle. Ja hänen eteensä kootaan kaikki kansat, ja hän erottaa toiset toisista, niinkuin paimen erottaa lampaat vuohista. Ja hän asettaa lampaat oikealle puolelleen, mutta vuohet vasemmalle.

Silloin Kuningas sanoo oikealla puolellaan oleville: ’Tulkaa, minun Isäni siunatut, ja omistakaa se valtakunta, joka on ollut teille valmistettuna maailman perustamisesta asti.

Sillä minun oli nälkä, ja te annoitte minulle syödä; minun oli jano, ja te annoitte minulle juoda; minä olin outo, ja te otitte minut huoneeseenne; minä olin alaston, ja te vaatetitte minut; minä sairastin, ja te kävitte minua katsomassa; minä olin vankeudessa, ja te tulitte minun tyköni’.

Silloin vanhurskaat vastaavat hänelle sanoen: ’Herra, milloin me näimme sinut nälkäisenä ja ruokimme sinua, tai janoisena ja annoimme sinulle juoda? Ja milloin me näimme sinut outona ja otimme sinut huoneeseemme, tai alastonna ja vaatetimme sinut? Ja milloin me näimme sinun sairastavan tai olevan vankeudessa ja tulimme sinun tykösi?’

Niin Kuningas vastaa ja sanoo heille: ’Totisesti minä sanon teille: kaikki, mitä olette tehneet yhdelle näistä minun vähimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle’.

Matteuksen evankeliumi 25 : 31 – 40

Jeesus jatkaa puhetta vielä siitä, kuinka tulee käymään heille, jotka eivät auta nälkäisiä ja janoisia. Sen voi halutessaan lukea Raamatusta.

Jos haluat olla onnellinen, luovu ylisuurista odotuksista ja katkeruudesta. Jos et voi auttaa muita aineellisesti, omaksu itsellesi kuuntelevat korvat ja ymmärtäväinen sydän. Siitä voi olla jollekin lähimmäiselle enemmän apua kuin osaat kuvitellakaan. Siunausta.