Tarvitsemmeko omaa uskoa, vai riittääkö vain se, että Kristus on jossain kaukana taivaalla ?

Siitä on jo kauan aikaa, kun Jeesus uhrautui meidän kaikkien ihmisten puolesta Golgatalla, mutta Jeesuksen työ jatkuu uskovissa joka päivä tänäänkin. Jeesuksen armotyö pelastaa ihmisiä kadotustuomiolta ja synnin pimeältä orjuudelta. Kun ihminen nöyrtyy Jumalan edessä ja pyytää anteeksi rikkomuksiaan Jumalan tahtoa vastaan, niin Jumalan anteeksiannon jälkeen Pyhä Henki laskeutuu ihmiseen ja puhdistaa pois vanhat synnit, vahvistaa uskoa ja opastaa oikealle tielle, kehoittaa evankeliumin puhtaaseen julistukseen ja antaa uskovalle kauniin ja ihmeellisen Jeesuksen rauhan. Rauhan kokemus on varma tieto siitä, että Jumala antoi kaiken anteeksi.

Jeesuksen Rauha ei ole ihmisen oman järjen tuotos, se ei ole hyvien tekojen tai oikeiden asenteiden varassa nojaava ihmisen oma rakennelma. Jeesuksen lähettämä rauha on Jumalan yliluonnollinen voima ja ilmainen lahja jokaiselle ihmiselle, joka haluaa ottaa Jeesuksen elämänsä Herraksi. Rauhan kokemuksessa tapahtuu yliluonnollinen uudestisyntyminen ihmisen hengessä. Koska Jeesuksen rauha on Jumalasta lähtöisin oleva voima, siihen ei liity erehtymisen riskiä. Jos ihmisellä on Jumalan antama rauha, hän tietää sen itse varmasti. Jos rauhaa ei ole, sitä ei voi itse vääristellen kuvitella. Jos joku ei ole saanut anteeksipyynnössä sisäistä rauhaa, siihen voi olla kaksi syytä: 1.) ei ole ollut täysin rehellinen Jumalalle ja/tai anteeksipyyntö ei ole ollut vilpitön 2.) ei ole nauttinut Pyhää Ehtoollista, eli leipää ja viiniä Jeesuksen muistoksi. Jeesuksen rauha ei johdu viinistä itsestään (niinkuin joku voi kuvitella), vaan Jeesuksen rauha on pysyvä olotila niinkauan kuin elämme ja seuraamme Jeesusta. Jeesus itse sanoi, että Hänen ikeensä on kevyt kantaa ja se kuvastaa sitä rauhaa, jonka Häneltä uskossa saamme. Uudestisyntyminen on ainoa tie Jumalan valtakuntaan, kuten Jeesus sanoi:

”Jeesus vastasi: ’Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: jos joku ei synny vedestä ja Hengestä, ei hän voi päästä sisälle Jumalan valtakuntaan. Mikä lihasta on syntynyt, on liha; ja mikä Hengestä on syntynyt, on henki. Älä ihmettele, että minä sanoin sinulle: teidän täytyy syntyä uudesti, ylhäältä. Tuuli puhaltaa, missä tahtoo, ja sinä kuulet sen huminan, mutta et tiedä, mistä se tulee ja minne se menee; niin on jokaisen, joka on Hengestä syntynyt.”

Johanneksen evankeliumi 3 : 5 – 8

Tarvitseeko meidän uskossa kilvoitella, vai onko se niin, että kerran anteeksipyydettyämme kaikki sujuu kuin itsestään ja taivaaseen pääsy on varmaa, riippumatta omasta uskostamme, teoistamme tai elintavoistamme ? Voiko uskossa olla erilaisia tasoja ja kehittymistä kohti korkeampaa ymmärrystä ?

Edellämainituista kysymyksistä on erilaisia näkemyksiä olemassa, mutta kenenkään ei tarvitse tukeutua vain omiin tai toisen ihmisen mielipiteisiin, sillä Jeesus on jo opettanut kaiken ja Pyhä Henki antaa ymmärryksen siihen. Usko voi olla joillakin ihmisillä vahvaa jo heti ensihetkestä alkaen, mutta ymmärrys Jumalan tahtoa kohtaan voi kehittyä paremmaksi ajan kanssa. Sen vuoksi Jumalan Sana on kirjoitettu Raamattuun ja sen vuoksi Jeesus piti opettavaisia puheita kansalle. Jos hengellinen ymmärrys olisi heti uskoontullessa täydellistä ja kaiken kestävää, silloin Raamatun Sanaa, saarnoja, kristillistä koulutusta tai pappisvirkoja ei enää tarvittaisi. Raamatun Sanan syvällinen tutkiminen vahvistaa uskoa ja samalla kun usko vahvistuu, vahvistuu myös itsetuntemus Jumalan armoitettuna lapsena. ’Jumalan lapseus’ ei ole pelkkä fraasi, se on elävää uskoa Pyhässä Hengessä.

Maailmassa on paljon häiriötekijöitä, vääriä puheita ja kiusauksia, jotka voivat eksyttää jopa Jumalan valittuja uskoviakin, kuten Raamatussa sanotaan lopun aikoina tapahtuvan. Siksi uskossa täytyy kilvoitella ja valvoa, kuten Sana sen meille ilmaisee. Sana ’kilvoittelu’ on joskus tulkittu uskovien keskinäiseksi kilpailuksi paremmuudesta, mutta enemmänkin se tarkoittaa yksityisen ihmisen Jumala-suhteen ylläpitämistä säännöllisen rukouksen, Raamatun luvun, Pyhän Hengen kuuntelun ja Jumalan tahdon mukaisen elämäntavan kautta. Jos joskus on vaikea tietää, puhuuko puhuja oikein Raamatun Sanaa, vastaus löytyy aina Raamatusta, kun sitä huolella lukee. Jeesuksen opetuksissa ei ole mitään sellaista, mitä voisi syrjäyttää. Jeesuksen puheet ovat Jumalan totuutta, jota kenelläkään ihmisellä ei ole oikeutta vähätellä tai muutella toiseksi. Yksikään Jumalan lain piirto ei lakkaa olemasta totta, sillä Jumala on alku ja loppu, Hän on ikuisesti sama. Lopun aikoina tapahtuu maailmassa Raamatun Sanojen mukaan yleinen luopumus. Ehkä se tarkoittaa sitä, että Jeesuksen sanoja aletaan väheksyä ja keksitään tilalle ihmiskäskyjä ja -vapautuksia, tai harhaudutaan epäjumalanpalveluksiin. Tämä on jo alkanut näkyä. Ihmiskäskyt johtavat helposti omavanhurskauteen ja liberaalit vapautukset vievät pois Jumalan laista ja loitontavat samalla ihmisen kauas pois Kristuksen armosta ja Pyhän Hengen rauhasta. Sillä Jumalan armo ei tule koskaan olemaan alennusmyynnissä. Raamatun Sanan ja varsinkin Jeesuksen opetusten kunnioittaminen ei ole sitä kuuluisaa paheksuttua ’uskonnollisuutta’, vaan se on rakkautta ja uskollisuutta Jumalan totuutta kohtaan.

”Sillä joka orjana on kutsuttu Herrassa, on Herran vapaa; samoin vapaana kutsuttu on Kristuksen orja.”

Paavalin 1. kirje korinttolaisille 7 : 22

Jeesus puhui useinkin ihmisten uskosta, siitä, kuinka paljon sillä on vaikutusta ihmeisiin ja siunauksiin. Kun Marian veli Lasarus kuoli, Jeesus itki surevien kanssa.

”Niin Jeesus joutui taas liikutuksen valtaan ja meni haudalle; ja se oli luola, ja sen suulla oli kivi. Jeesus sanoi: ’Ottakaa kivi pois’. Martta, kuolleen sisar, sanoi hänelle: ’Herra, hän haisee jo, sillä hän on ollut haudassa neljättä päivää’. Jeesus sanoi hänelle: ’Enkö minä sanonut sinulle, että, jos uskoisit, niin sinä näkisit Jumalan kirkkauden?’ ”

Johanneksen evankeliumi 11 : 38 – 40

Jeesus herätti kuolleen Lasaruksen henkiin ja Hän varoitti pimeyden ansoista.

”Niin Jeesus sanoi heille: ’Vielä vähän aikaa valkeus on teidän keskuudessanne. Vaeltakaa, niin kauan kuin teillä valkeus on, ettei pimeys saisi teitä valtaansa. Joka pimeässä vaeltaa, se ei tiedä, mihin hän menee. Niin kauan kuin teillä valkeus on, uskokaa valkeuteen, että te valkeuden lapsiksi tulisitte.”

Johanneksen evankeliumi 12 : 35 – 36

Ihmeparannusten yhteydessä Jeesus tapasi sanoa parantuneille: ’Älä enää syntiä tee’ :

”Sen jälkeen Jeesus tapasi hänet pyhäkössä ja sanoi hänelle: ’Katso, sinä olet tullut terveeksi; älä enää syntiä tee, ettei sinulle jotakin pahempaa tapahtuisi’. ”

Johanneksen evankeliumi 5 : 14

Edellisessä Jeesuksen lauseessa: ’ettei sinulle jotakin pahempaa tapahtuisi’, kuulemme sen tärkeimmän syyn, miksi Jumala vihaa syntiä: koska se vahingoittaa Hänen lapsiaan. Jos vertaamme Jumalan isällistä rakkautta ihmisten vanhemmuuteen; emmehän mekään tahdo, että lapsillemme tapahtuisi mitään pahaa, siksi emme päästä heitä huonoon seuraan, tai yksin myöhään yöllä kaupungille.

Ihmisluonnon yksi perusheikkouksista on pyrkiä oikeuttamaan omia syntejään, silloin kun niistä ei halua luopua Jeesuksen tähden. Tällöin on aika tyypillistä selittää kristinuskoa niin, että uskon tekoja tai uskovalle sopivaa elämäntapaa ei lainkaan tarvittaisi. Silloin kielletään usein jopa Jumalan kymmenen käskyä ja yleisesti ottaen koko Jumalan laki, josta Jeesus kuitenkin ilmiselvästi puhui. Sellainen vääränlainen oikeutus on itsensä ja muiden huijaamista helpompaan kevyt-evankeliumiin, joka kuitenkaan ei vie perille asti taivaaseen. Tässä ei ole kyse tuomitsevuudesta, vaan uskollisuudesta Jumalan totuutta kohtaan. Totuudelle uskollinen mielenlaatu on helppoa leimata ankaruudeksi tai jopa paholaisen teoiksi, silloin kun leimaaja itse ei halua luopua jostain sellaisesta omasta teosta tai asenteesta, minkä Jeesus on jo kauan sitten määritellyt Jumalan tahdon vastaiseksi. Jumalan armo on tarjolla ihan jokaiselle, mutta se vaatii ihmiseltä täydellistä rehellisyyttä, nöyrtymistä ja luottamusta Jumalaa kohtaan. Jumalan armo on ilmainen lahja, mutta se ei ole kevyttä rihkamaa, vaan päinvastoin arvokkainta ja kalleinta, mitä ihminen voi saada ja sen voi ottaa aidosti vastaan vain puhtaassa totuudessa.

Miten voi olla yhtäaikaa kaiken anteeksiantava armo ja kuitenkin vaatimuksia uskon teoille ?

Nuo edellämainitut eivät sulje pois toisiaan, kun ymmärtää niiden järjestyksen; ensiksi tulee armo vanhoihin synteihin ja aiempaan uskottomaan elämään, armon jälkeen alkaa Jeesuksen seuraaminen, johon kuuluu Jumalan tahdon mukainen elämä. Jeesus sanoi, että hedelmistään puu tunnetaan. Armon kokemuksessa Jeesus tulee asumaan ihmiseen Pyhän Hengen kautta, joten tottahan toki ihmisen kuuluu sitten elää Jeesuksen opetuksen mukaista elämää. Jos armoitettu ihminen tietoisesti ja tahallisesti vastustaa Jumalan tahtoa, hän pilkkaa silloin Pyhää Henkeä. Edelläkuvattu on ainoa anteeksiantamaton synti Jeesuksen opetuksen mukaan. Se on käytännössä sama asia kuin elää ilman Jeesusta uskottomana.

Eräs artisti laulaa, ettei hän halua kohdata omia syntejään. Laulaja ei vielä tiedä sitä, että Jumalan rakkaus kannattelee, eikä Hän päästä putoamaan sellaista ihmistä, joka totuudessa Häntä lähestyy. Jos tunnustat kaikki syntisi Jumalalle, ei Hän sinua tuomitse; sillä Hän tietää jo kaiken mitä olet koskaan tehnyt, jättänyt tekemättä, ajatellut ja sanonut. Jumalan totuus on kaikkinäkevä. Jumalan syli on avoinna vastaanottamaan ja puhdistamaan kaiken armollaan puhtaaksi. Lopullisena tuomiopäivänä Jumala tuomitsee ne, jotka eivät tahtoneet elää totuudessa, vaan kumarsivat valhetta ja sen isää; Luciferia. Tuona päivänä kuolleetkin herätetään, joten kuolema ei ole pakotie pois Jumalan silmien alta. Jumalassa on vapaus, rakkaus, ilo, turva ja ikuinen elämä. Jumalaa ei tarvitse pelätä, kun on Hänelle rehellinen.

”Sillä Jumalan sana on elävä ja voimallinen ja terävämpi kuin mikään kaksiteräinen miekka ja tunkee lävitse, kunnes se erottaa sielun ja hengen, nivelet sekä ytimet, ja on sydämen ajatusten ja aivoitusten tuomitsija: eikä mikään luotu ole hänelle näkymätön, vaan kaikki on alastonta ja paljastettua hänen silmäinsä edessä, jolle meidän on tehtävä tili.”

Kirje hebrealaisille 4: 12 – 13

Tässä vielä sinulle lukija Herran siunaus, ota se uskossa vastaan:

”Herra siunatkoon sinua ja varjelkoon sinua; Herra valistakoon kasvonsa sinulle ja olkoon sinulle armollinen; Herra kääntäköön kasvonsa sinun puoleesi ja antakoon sinulle rauhan.”

Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Aamen

4. Mooseksen kirja 6 : 24 – 26