Me olemme kaikki Jaakobeja

Jaakob huijasi sokeaa isäänsä Iisakia antamaan hänelle esikoispojan siunauksen, joka olisi kuulunut hänen veljelleen Eesaulle.

”Ja Eesau alkoi vihata Jaakobia siunauksen tähden, jolla hänen isänsä oli hänet siunannut; ja Eesau ajatteli itsekseen: ’Pian tulee aika, jolloin suremme isäämme; silloin minä tapan veljeni Jaakobin.’ ”

1. Mooseksen kirja 27 : 41

Rebekka varoitti tästä aikeesta poikaansa Jaakobia ja käski hänen paeta Rebekan veljen Laabanin luo Harraniin. Iisak siunasi Jaakobin matkaan ja kehoitti häntä menemään isoisä Betuelin kotiin ja ottamaan vaimoksi joku Laabanin tyttäristä.

”Niin Jaakob lähti Beersebasta mennäkseen Harraniin. Ja hän osui erääseen paikkaan, johon yöpyi, sillä aurinko oli laskenut; ja hän otti sen paikan kivistä yhden, pani sen päänsä alaiseksi ja asettui nukkumaan siihen paikkaan.

Niin hän näki unta, ja katso, maan päälle oli asetettu tikapuut, joiden pää ulottui taivaaseen, ja katso, Jumalan enkelit kulkivat niitä myöten ylös ja alas.

Ja katso, Herra seisoi hänen edessään ja sanoi: ’Minä olen Herra, sinun isäsi Aabrahamin Jumala ja Iisakin Jumala. Tämän maan, jonka päällä sinä makaat, minä annan sinulle ja sinun jälkeläisillesi. Ja sinun jälkeläistesi paljous on oleva kuin maan tomu, ja sinä leviät länteen ja itään, pohjoiseen ja etelään, ja sinussa ja sinun siemenessäsi tulevat siunatuiksi kaikki sukukunnat maan päällä. Ja katso, minä olen sinun kanssasi ja varjelen sinua, missä ikinä kuljet, ja saatan sinut takaisin tähän maahan; sillä minä en jätä sinua, ennenkuin olen toteuttanut sen, minkä minä olen sinulle puhunut.’

Silloin Jaakob heräsi unestansa ja sanoi: ’Herra on totisesti tässä paikassa, enkä minä sitä tiennyt.’

Ja pelko valtasi hänet, ja hän sanoi: ’Kuinka peljättävä onkaan tämä paikka! Tässä on varmasti Jumalan huone ja taivaan portti.’

Ja Jaakob nousi varhain aamulla, otti kiven, jonka hän oli pannut päänsä alaiseksi, ja nosti sen pystyyn patsaaksi ja vuodatti öljyä sen päälle. Ja hän kutsui paikan Beeteliksi (Jumalan huone), mutta ennen oli kaupungin nimenä Luus.

Ja Jaakob teki lupauksen, sanoen: ’Jos Jumala on minun kanssani ja varjelee minut sillä tiellä, jota nyt kuljen, ja antaa minulle leipää syödäkseni ja vaatteita pukeutuakseni, niin että saan palata rauhassa isäni kotiin, niin on Herra oleva minun Jumalani; ja tämä kivi, jonka olen patsaaksi pystyttänyt, on oleva Jumalan huone, ja kaikesta, mitä minulle suot, minä totisesti annan sinulle kymmenykset.’ ”

1. Mooseksen kirja 28: 10 – 22

Jaakob nai Leean ja Raakelin, sai lapsia ja rikastui Laabanin palveluksessa. Laabanin pojat tulivat siitä katkeriksi.

”Ja Herra sanoi Jaakobille: ’Palaja isiesi maahan ja sukusi tykö. Minä olen sinun kanssasi.’ ”

1. Mooseksen kirja 31 : 3

Jaakob lähti karkumatkalle salaa, nosti vaimonsa ja lapsensa kamelien selkään ja otti omaisuutensa mukaansa. Kolmantena päivänä Laaban sai tietää paosta ja ajoi häntä takaa miesten kanssa 7 päivää ja sai hänet kiinni Gileadin vuorilla.

”Mutta Jumala tuli aramilaisen Laabanin luo unessa yöllä ja sanoi hänelle: ’Varo, ettet puhu Jaakobille hyvää etkä pahaa.’ ”

1. Moos 31 : 24

Jaakob ja Laaban keskustelivat ja tekivät sitten sovinnon. He rakensivat kivistä kasan, jonka päällä he aterioivat yhdessä. He sopivat, etteivät ohita sitä kivikasaa koskaan paha mielessään toisiaan vastaan ja että Jumala oli heidän todistajansa siinä asiassa. Jaakob uhrasi teurasuhrin vuorella ja aterioi heimonsa miesten kanssa ja he yöpyivät siellä. Varhain seuraavana aamuna Laaban palasi kotiinsa.

Jaakob valmistautui kohtaamaan veljensä Eesaun, jonka hän oli pettänyt. Matkalla tuli vastaan Jumalan enkeleitä, joita Jaakob nimitti Jumalan sotajoukoksi. Jaakob lähetti sanansaattajia edellään anomaan armoa Eesaulta. Sanansaattajat palasivat kertomaan, että Eesau oli tulossa vastaan 400 miehen kanssa. Jaakob säikähti ja jakoi väkensä kahteen joukkoon, että edes toinen joukko pelastuisi jos Eesau hyökkäisi. Hän rukoili Jumalalta apua ja erotti omaisuudestaan runsaasti lahjoja Eesaulle. Lahja – johon kuului karjaa – kulki Jaakobin edellä ja hän jäi yöksi leiriin. Yöllä hän nousi ja vei perheensä, orjattarensa ja omaisuutensa kahlauspaikasta Jabbokin yli.

”Ja Jaakob jäi yksinänsä toiselle puolelle. Silloin painiskeli hänen kanssaan muuan mies [enkeli] päivän koittoon saakka. Ja kun mies huomasi, ettei hän häntä voittanut, iski hän häntä lonkkaluuhun, niin että Jaakobin lonkka nyrjähti hänen painiskellessaan hänen kanssaan.

Ja mies sanoi: ’Päästä minut, sillä päivä koittaa’.

Mutta hän vastasi: ’En päästä sinua, ellet siunaa minua.’

Ja hän sanoi hänelle: ’Mikä sinun nimesi on ?’

Hän vastasi : ’Jaakob’.

Silloin hän sanoi: ’Sinun nimesi älköön enää olko Jaakob, vaan Israel [Jumalan taistelija], sillä sinä olet taistellut Jumalan ja ihmisten kanssa ja olet voittanut.’

Ja Jaakob kysyi ja sanoi: ’Ilmoita nimesi’.

Hän vastasi: ’Miksi kysyt minun nimeäni ?’ Ja hän siunasi hänet siinä.

Ja Jaakob antoi sille paikalle nimeksi Penuel [Jumalan kasvot], ’sillä’, sanoi hän, ’minä olen nähnyt Jumalan kasvoista kasvoihin, ja kuitenkin on minun henkeni pelastunut.’

Ja kun hän oli kulkenut Penuelin ohitse, nousi aurinko; mutta hän ontui lonkkaansa.

Sentähden israelilaiset eivät vielä tänäkään päivänä syö reisijännettä, joka kulkee lonkkaluun yli; sillä hän iski Jaakobia lonkkaluuhun, reisijänteen kohdalle.”

1. Moos 32 : 24 (25) – 32

Eesau tuli sitten Jaakobia vastaan, halasi veljeään ja antoi anteeksi eikä tahtonut lahjaa, mutta Jaakob vaati häntä ottamaan lahjan vastaan.

Tätä Jaakobin painin tarinaa käytetään vertauksena kaikkiin kristittyihin, joilta Jumala kasvattaa pois itseriittoisuuden, valheen, omanvoitonpyynnin ja ylpeyden. Jokainen on siis ensin ’Jaakob’ (myös naiset). ’Israel’ on kaikkien Jaakobin jälkeläisten nimi.

Puolet maailman ihmisistä pitää esi-isänään Aabrahamia; juutalaiset, arabit, muslimit ja kristityt kaikkialla maailmassa uskon kautta. Aabraham oli 20. Aatamin jälkeläinen. Aabrahamin poika oli Iisak ja Iisakin poika oli Jaakob. Jeesus Nasaretilainen oli 77. kun lasketaan, että Aatami oli ensimmäinen. Jeesus ei ollut kuitenkaan biologisesti Joosefin poika, sillä hän syntyi neitsyt Mariasta ja Hänen Isänsä on Jumala.

Jumalan Poika saattoi syntyä vain viattomasta neitsyestä, sillä Hänen elämänsä oli tarkoitus olla synnitön ja puhdas. Vain puhdas ’Jumalan Karitsa’ eli Jeesus, saattoi pestä meidän kaikkien synnit pois. Vanhan Testamentin aikaan, kuten tässäkin Jaakobin kertomuksessa, Jumalalle uhrattiin teuraseläimiä, joiden tuli olla karjan parhaimpia, nuorimpia ja terveitä eläimiä. Sen jälkeen kun Jeesus ristiinnaulittiin, karjan uhraamista ei ole tarvittu, sillä Jeesus on uhri meidän kaikkien puolesta ja Hänen veressään säilyy armo ikuisesti.

Minä kuulen nyt vaistollani, että joku epäilee tätä edellistä, mutta totean vain, että uskalla sinäkin ottaa Jeesus sydämeesi, tulet paljon onnellisemmaksi. Siunausta ❤