Kristinusko opettaa, että me kaikki ihmiset olemme jo syntymästä asti syntisiä Aatamin ja Eevan syntiinlankeemuksen vuoksi. Ottaessamme Jeesuksen sydämeemme, vapaudumme Jumalan tuomiosta ja saamme vanhurskauden armolahjan.
Jos puhutaan synnistä perinnöllisenä tekijänä, niin kyllähän tietyt synnit periytyvät isältä pojalle, tai äidiltä tyttärelle, tai isältä tyttärelle, tai äidiltä pojalle. Vanha sanonta: ’Ei omena kauas puusta putoa’ pitää usein paikkaansa, vaikka lapsi ei olisi koskaan edes tavannut biologisia vanhempiaan. Taipumus tiettyihin synteihin siirtyy geeneissä sukupolvelta toiselle.
- Tämä on yksi syy miksi raiskauksen uhreiksi joutuneet naiset tekevät abortteja, koska he pelkäävät, että lapsista tulisi isänsä kaltaisia raiskaajia. Monet kristityt eivät kuitenkaan hyväksy aborttia, enkä itsekään sitä valintaa olisi tehnyt, mutta en halua olla myöskään tuomion ruoskaa heiluttamassa, sillä abortti jättää joillekin naisille pysyviä traumoja. Trauman mahdollisuuden ymmärtäminen on erittäin tärkeää ennen abortti päätöstä. Jälkeenpäin voi tulla abortista valtavan suuri katumus, joka ei jätä koskaan rauhaan. Katumus voi pilata koko loppuelämän, ellei Jeesuksen kautta pyydä siihen Jumalalta vapautusta. Tämä artikkeli ei käsittele varsinaisesti aborttia, joten ei tästä aiheesta sen enempää.
Saako sitten lapsen tuomita vanhempiensa, tai Aatamin ja Eevan, syntien perusteella jo pienenä, vaikka lapsi itse ei vielä ymmärrä koko käsitettä ’synti’, eikä vielä tietoisesti osaa tehdä mitään väärää ? Vai saako lasta kohdella viattomana ja pyhänä Jumalan lahjana ?
Lasta saa kohdella puhtaana ja pyhänä silloin kun hän tähän maailmaan syntyy, eikä se mielestäni ole kristinuskon vastaista kun asian oikein oivaltaa, vaan se antaa lapselle mahdollisuuden olla täysin rakastettu ilman ympäristön ennakkoluuloja. Vanhempien rakkaus ja huolenpito on se, minkä varassa lapsi kasvaa ja kehittyy.
Synti tai kiusaukset alkavat näkyä sitten, kun lapsi kasvaa isommaksi, vaikka jokainen syntyykin perisyntisenä tähän maailmaan. Tärkeää olisi ohjata jo lapset ja nuoret Jeesuksen luo lempeästi ja rakkaudella, esimerkiksi iltarukouksen ja pyhäkoulun avulla. Usko antaa lapselle turvallisuuden tunnetta, kun sitä oikein lapselle opetetaan. Synti voi tarttua myös seuran mukana ja lasten kavereista tulisi pitää selkoa. ’Huono seura hyvät tavat turmelee’, sanoo Sananlaskut.
- Pääseekö kastamaton pieni lapsi taivaaseen jos hän kuolee ? Minä uskon, että Jeesus, lasten puolustaja, ottaa myös kastamattoman lapsen syliinsä ja hoivaansa taivaassa. Vanhemmat voivat sitä rukoilla lapsen puolesta. Olen vauvakasteen ehdoton kannattaja, sillä Jeesuksen rakkaus on lasten oikeus.
Olen joskus nähnyt julkisilla paikoilla, kun pieniä taaperoita rangaistaan siitä, etteivät he muista vanhempiensa sääntöjä. Siinä ei ole kyse lapsen tottelemattomuudesta, vaan lapsen kehitystasosta. Pieni lapsi ei kykene muistamaan sääntöjä, saati ottamaan vastuuta itsestään tai muista. Lapsi voi keskittyä leikkeihinsä niin intensiivisesti, ettei hän kykene heti sisäistämään ympäriltä tulevia ohjeita tai varoituksia, vaikka hän ne kuulisi. Lapsi ei kykene hallitsemaan monia asioita yhtäaikaa, joko hän juoksee pallon perässä tai huomioi liikenteen, mutta hän ei kykene hallitsemaan molempia asioita yhtäaikaa. Alle 9 vuotias ei kykene arvioimaan lähestyvän auton nopeutta, sillä hänen aivonsa eivät ole vielä niin kehittyneet. Sen vuoksi lapsilla on vanhemmat tai huoltajat, jotka suojelevat heitä. Vanhempien olisi hyvä käydä jokin kurssi lasten kehitysvaiheista, säästettäisiin lapsilta monet itkut ja vahingot, kun heidän vanhempansa eivät vaatisi heiltä sellaista, mihin he eivät kehityskaarensa mukaan vielä kykene.
Pienet lapset voivat narrata ja tai lyödä hiekkalaatikolla lapiolla päähän toista lasta, vaikka he itse eivät tiedosta, että se on väärin. He toimivat impulsiivisesti tilanteen mukaan. Vanhempien tehtävä on kieltää se, mutta ei syyllistää lasta. Kielto ja syyllistäminen ovat eri asioita. Kielto on opettavainen keino, mutta syyllistäminen lannistaa lapsen itsetuntoa ja on pidemmän päälle vahingollista. Jos lapsi kerran valehtelee ja vanhemmat eivät sen jälkeen usko, että lapsi voi puhua totta, se on vahingollista lapselle. Parempi olisi opettaa lapselle anteeksipyynnön taitoa ja antaa sitten lapselle anteeksi. Anteeksiannettuja asioita ei enää saa muistella. Tämä opettaa lapselle myös sen, mitä on Jumalan anteeksianto.
Huono itsetunto voi pilata koko elämän, jos ihminen ei kasvatuskodissaan tunne olevansa arvokas. Kouluikäisenä se voi johtaa muiden kiusaamiseen, kiusatuksi tulemiseen, tai muihin ongelmiin. Aikuisena se voi pilata työelämän, parisuhteet ja terveyden. Sen vuoksi lapsen perisyntisyyttä ei pidä korostaa liian varhain, vaan vasta siinä iässä, kun hän itse ymmärtää mitä se tarkoittaa ja että se koskee kaikkia ihmisiä ja että kaikille syntisille on Jumalan armon lahja tarjolla. Lain mukaan täysi-ikäisyyden raja on 18 vuotta, joidenkin mielestä sen pitäisi olla 20 vuotta. Tuo raja tarkoittaa sitä, että lapsi on siihen saakka kehittyvä yksilö. Ala-ikäistä siis on kohdeltava sen mukaisesti, että aikuinen ymmärtää hänen olevan keskeneräinen kehityksessään.
”Ja hän otti lapsen ja asetti sen heidän keskellensä; ja otettuaan sen syliinsä hän sanoi heille:
’Joka ottaa tykönsä yhden tämänkaltaisen lapsen minun nimeeni, se ottaa tykönsä minut; ja joka minut ottaa tykönsä, se ei ota tykönsä minua, vaan hänet, joka on minut lähettänyt’.”
Markus 9 : 36 – 37 Jeesuksen opetus
Mielestäni tuo Jeesuksen opetus kertoo siitä, että lapsi on pyhä.
Rukoilettehan esirukouksia, katsokaa pyynnöt täällä
Siunausta !
Raamatun Sana 