Tositarina veljeksistä

Tämä tarina on niin selkeä esimerkki kahdesta erilaisesta tiestä ja niiden seurauksista, että pidän tarpeellisena jakaa sen. Ketään yksityistä ihmistä ei ole tarkoitus loukata. Jeesus kertoi usein vertauskuvia, mutta myös elämä tässäkin ajassa antaa opettavaisia esimerkkejä.

Oli kaksi maatalon poikaa, veljekset keskenään. Heidän vanhempansa olivat uskossa ja he opettivat evankeliumia lapsilleen. Nimitetään poikia vaikka Jaakoksi ja Pertuksi. Nimet ovat muutettuja yksityisyyden vuoksi.

Jo varhain lapsuudessa huomattiin eroavaisuudet Jaakossa ja Pertussa. Perttu kuunteli vanhempiensa neuvoja ja noudatti niitä. Perttu osallistui vanhempiensa kanssa maatalon töihin jo varhaisella iällä. Jaakkoa ne eivät kiinnostaneet. Jaakko kapinoi vanhempien kasvatusta vastaan ja sortui hätävalheisiin, vihanpurkauksiin ja solvauksiin silloin, kun hänen olisi pitänyt pyytää anteeksi käytöstään. Vielä aikuisenakin Jaakko muisteli pahalla äitiään, joka oli leikin avulla yrittänyt opettaa pojalle rehellisyyttä, kun tämä oli lapsi.

Rehellisyys ei tarttunut Jaakon päähän koko hänen elinaikanaan, vaikka lukuisat ihmiset yrittivät sitä hänelle opettaa ja vanhemmat ja sukulaiset rukoilivat hänen puolestaan. Silloin kun totuutta häneltä peräänkuulutettiin, hän käytti ’taistele, iske, kiellä ja pakene’-tekniikkaa. Kunnes savu hälveni ja silloin hän palasi takaisin kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Mutta hän ei koskaan pyytänyt anteeksi, koska tilanteet olivat aina ’toisten vikoja’, hänen mielestään.

Jaakko sai kaupunkiin muuttaessaan uskovan tyttöystävän. Jaakon vanhemmat kiirehtivät heitä avioliittoon. He menivät naimisiin 19-vuotiaina ja kävivät yhdessä seurakunnan kokouksissa muutaman kerran. Jaakon vanhemmat kehoittivat tekemään lapsia. Jaakko ja nuori vaimo saivat lapsen noin vuoden päästä. Pienen lapsen hoito, kaikki kotityöt ja rahalliset talousmenot jäivät vaimon harteille. Jaakko eli kuin poikamies ja osti itselleen auton ja hyviä vaatteita. Kun vaimo osti itselleen kirpputorilta puseron kahdella markalla omilla rahoillaan, Jaakko sai siitä raivokohtauksen. Autolla Jaakko ei kuskannut perhettään kertaakaan, sen sijaan hän ajelutti nuoria naisia kaupungilla. Vieraiden naisten rakkauskirjeitä tuli heidän yhteiseen kotiin, jotka Jaakko repi nopeasti palasiksi.

Kerran Jaakon nuori vaimo istui keittiön pöydän ääressä ja katsoi ulos ikkunasta, josta hän näki perheitä sunnuntaikävelyllä työntäen lastenvaunuja. Hänkin olisi tahtonut samaa, sellaisia koko perheen yhteisiä hetkiä. Jaakko ei sitä halunnut, hän halusi nukkua pitkään ja lähteä sen jälkeen omille teilleen. Kerran Jaakko katosi teille tietymättömille, ilmoittamatta vaimolle minne oli mennyt. Vaimo soitti hätääntyneenä poliisille, joka ei puuttunut asiaan. Jaakko palasi kahden viikon päästä takaisin muina miehinä, hän oli viettänyt aikaa romaanien kesämökillä. Tuliaisina hän toi vaimolle satiaisia. Siitä ja muista asioista syntyi vaimon ja Jaakon välille riitaa ja Jaakko toimi tilanteissa kuten aina ennenkin; kielsi vastuunsa, raivosi, syytti aiheettomasti vaimoa ja pakeni.

Paljon muutakin tapahtui ja Jaakon vaimo alkoi nähdä Jaakon valheiden tähden öisin painajaisunia ja heräsi vapinakohtauksiin keskellä yötä. Jaakko myöhästeli töistä ja työpaikat vaihtuivat. Vaimo ei kyennyt yksin kantamaan perheen taloudellista taakkaa ja ehdotti, että Jaakko maksaisi vuokrat asunnosta, kun vaimo maksoi ruoat, lapsen tarvikkeet ja kaikki muut menot. Vaimo jätti vastuun asunnon vuokrista Jaakolle, eikä ehtinyt miettimään asiaa enempää, koska vastuu kaikesta oli yksin hänellä ja lapsi oli vielä pieni.

Eräänä päivänä postiluukusta tipahti kirje. Se oli asunnon häätöilmoitus. Jaakko loisti poissaolollaan, eikä ottanut vuokrarästeistä vastuuta. Jaakko hankki vain itselleen pienen asunnon tuttavan kautta ja muutti sinne jättäen vaimon ja lapsen yksin selviämään häätötilanteesta. Tilannetta ei ollut enää mahdollista korjata vuokranantajan aikataululla ja vaimo ja lapsi muuttivat takaisin vaimon vanhempien kotiin.

Vaimo antoi vielä Jaakolle tilaisuuden korjata kaiken ja osoittaa vastuuntuntoa, sillä he olivat vielä nuoria. Jaakko jätti tulematta sovittuun tapaamiseen leikkipuistossa, eikä tehnyt muutakaan elettä, joka olisi vakuuttanut vaimoa Jaakon aikuistumisesta. Sen sijaan Jaakko kävi tekemässä aviottoman lapsen toisen naisen kanssa, josta hän ei myöskään koskaan kantanut vastuuta. Avioero oli väistämätön.

Jaakko ei maksanut penniäkään elatustukea ensimmäiselle vaimolleen, eikä osallistunut lapsen kasvatukseen koskaan millään tavalla. Sen sijaan hän otti uuden vaimon, eronneen yksinhuoltajan. He olivat samanlaisia luonteeltaan ja riidat olivat rajuja, ne yltyivät joskus käsirysyiksi. Jaakko piti taskussaan pippurisumutetta vaimonsa hyökkäyksiltä suojautuakseen. Uskottomuus siinä liitossa oli molemminpuolista ja röyhkeää. Alkoholia käytettiin ja lapset olivat ilottomia siinä perheessä. Kerran eräs elämää jo kokenut tuttava sanoi avioliiton tilanteesta Jaakolle: ’Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää’.

Niihin aikoihin Jaakko näki miespuolisen kaverinsa kanssa jotain erikoista metsässä. Jaakko nimitti sitä ufoksi. He molemmat järkyttyivät siitä, mitä he metsässä näkivät, mutta he eivät halunneet puhua siitä muille ihmisille enempää. Sen kokemuksen jälkeen Jaakko sanoi; ’Jumalaa ei ole olemassa’. Jaakko ja toinen vaimo kävivät avioliittoneuvojalla. Neuvoja kehoitti heitä eroamaan, jos he eivät pärjää keskenään. Siinä vaiheessa he olivat keski-ikäisiä. Se liitto päättyi eroon ja jonkin ajan päästä Jaakko otti kolmannen vaimon.

Kolmannella vaimolla oli oma talo syrjäseudulla ja he asuivat siinä. Jaakko oleskeli luonnossa ja kalasteli. He saivat yhteisen lapsen. Kylän ihmiset pahastuivat Jaakon ylimieliseen arvosteluun ja pilkantekoon. Kolmannella vaimollakin oli omia turhautumia Jaakon suhteen. Erään kerran Jaakko tunnusti pitkän ajan päästä, että hän valehteli ensimmäisessä avioliitossaan, ja lupasi, että ei valehtele enää kolmannessa liitossa. Se lupaus ei pitänyt. Jaakko kävi edelleen säännöllisesti keskimmäisen ex-vaimonsa luona, vaikka heillä ei ollut yhteisiä lapsia. Jaakko ehdotti kolmannen avioliiton aikana yhteistä ulkomaan matkaa ensimmäiselle ex-vaimolleen, joka ei siihen suostunut.

Jaakko sairastui sittemmin vakavasti ja kuoli sairaalassa vain 60-vuotiaana. Ensimmäinen ex-vaimo rukoili Jaakon puolesta hänen viimeisinä elonpäivinään. Ensimmäinen vaimo ei saanut koskaan tietää, ottiko Jaakko Jeesusta vastaan ennen kuolemaansa ja nöyrtyikö Jaakko viimeisinä hetkinään pyytämään anteeksi Jumalalta.

Jaakon veljen Pertun elämä sujui ihan toista latua. Perttu meni naimisiin, rakensi oman talon, viljeli omaa maataan ja hoiti karjaansa. He saivat liudan lapsia ja ovat edelleen vaimon kanssa aviossa ja elossa. Perttu huolehti ikääntyvistä vanhemmistaan ja pysyi heidän lähellään loppuun asti. Jumala on siunannut Pertun perhettä kaikessa, koska he ovat aina turvanneet Jumalaan ja kuunnelleet vanhempiensa neuvoja.

Tämä tarina on tosi. Valitse sinäkin Pertun totuuden tie, älä seuraa Jaakon valheen polkuja. Jumala siunaa niitä, jotka Häneen uskovat ja Jeesus johdattaa lopulta ihanaan Taivaan kotiin.

Tässä hetkessä Pyhä Henki avaa tämän Raamatun kohdan;

”En minä liittoani riko, enkä muuta sitä, mikä on minun huuliltani lähtenyt.

Minä olen kerran vannonut pyhyyteni kautta, ja totisesti, minä en Daavidille valhettele;

’Hänen jälkeläisensä pysyvät iankaikkisesti, ja hänen valtaistuimensa on minun edessäni niinkuin aurinko, se pysyy lujana iankaikkisesti niinkuin kuu.

Ja todistaja pilvissä on uskollinen’.

Psalmi 89 : 35 – 38

Rukoilethan esirukouksia muiden puolesta, katso TÄÄLLÄ

Ethän jaa tätä tarinaa muualla, linkin tähän blogiin saa jakaa.