Aikuisten musiikissa on yhä enemmän haitallisia sanoituksia, jotka eivät sovi lasten korville, mutta lasten annetaan kuunnella niitä.
Musiikki vaikuttaa voimakkaasti, varsinkin lapsiin ja nuoriin. Laulujen sanoitukset jäävät mieleen ja niitä toistetaan yhä uudelleen itse laulamalla tai kuuntelemalla. Kaikella viihteellä, millä ruokitaan ajatusmaailmaa, on vaikutusta alitajuntaan enemmän kuin yleensä ymmärretään tai tunnustetaan. TV:n väkivaltaviihde voi aiheuttaa väkivaltaista käytöstä, samoin seksiä ja päihteitä ylistävät laulut ja show-esitykset voivat yllyttää niiden harjoittamiseen. Kristityt tietävät, kuinka voimakkaasti hengellinen musiikki voi vaikuttaa uskoon, vastaavasti syntinen musiikki voi vaikuttaa alitajuntaan voimakkaasti ja ohjailevasti.
Maailmassa elävät hyvän ja pahan hengen voimat. Pahan voimat tunkeutuvat kaikkialle minne voivat, myös lasten elämään, jos lapsia ei suojella. Nykyisin lasten annetaan kuunnella aikuisten musiikkia niiden lapsille sopimattomista sanoituksista huolimatta. Esimerkiksi Suomen viisukappale on ollut lasten suosikki, vaikka siinä lauletaan juomisesta ja esityksessä näytettiin varjokuvassa pitkää lipovaa kieltä, joka symboloi demoneita ja tanssiesitys viittasi ryhmäseksiin.
On muitakin lasten suosikkilauluja, joiden sanoitusten sisällöt ja esitystavat eivät sovi lapsille ollenkaan. Joidenkin niiden laulujen esittäjät ovat pilkanneet julkisesti Jumalaa, eivätkä heidän elämäntapansa ole muutenkaan hyviä esimerkkejä lapsille. Esimerkiksi laulun ’Syödään sieniä’ on yleisesti tulkittu symboloivan huumeiden käyttöä ja sitäkin laulua annetaan lasten kuunnella ja laulaa. Jotkut TV:n musiikkiohjelmat sisältävät lapsille sopimatonta sisältöä, vaikka ne on luokiteltu koko perheen ohjelmiksi. Viihdeteollisuus ei suojele lapsia, vaan se jää vanhempien tehtäväksi valikoida, mitä lasten annetaan katsoa ja kuunnella. Viihdeteollisuus keskittyy vain kassavirtojen ja katsojalukujen kasvattamiseen.
Mitä enemmän pahan voimat saavat rellestää maailmassa, sitä enemmän lapsia tulisi suojella vääriltä vaikutteilta. Lasten pukeutuminen on nykyisin muodistettu teini-ikäisten pukeutumista muistuttavaksi jo ala-asteikäisillä. Monet ala-asteikäiset lapset leikkivät vielä lasten leluilla ja samaan aikaan heidät puetaan teini-ikäisiksi ja soitetaan heille juoma- ja seksilauluja. Annetaan lasten olla lapsia, sillä lapsuus on ainutkertainen ja arvokas aika, josta jää muistoja koko elämän ajaksi. Aikuisuuteen ehtii kyllä myöhemmin ja se on yleensä pidempi ajanjakso elämässä kuin lapsuus. Lapsille sopivat parhaiten viattomat lasten laulut tai klassinen sanoittamaton musiikki, kuin aikuisten pop- tai rock-musiikki. Lasten elämään eivät kuulu päihteet ja seksi, tai edes niiden ajatteleminen. Lapsen keho ja mieli eivät ole valmiiksi kehittyneitä aikuisten elämää varten, eikä lapselle kuulu vielä vastuun kantaminen. Vastuu kuuluu perheen aikuisille.
Yhä nuoremmat lapset käyttävät jo päihteitä, syrjäytyvät ja voivat pahoin tuhoisin seurauksin. Vanhempien vastuulle kuuluu pysäyttää tämä väärä kehitys ja ohjata lapset turvallisempaan lapsuuteen ja takaisin kotiin. Vanhemmille voisi pitää kasvattajan kursseja, jos vanhempien omat taidot lasten kasvattamiseen eivät riitä. Raamatusta löytyy hyviä ohjeita elämän kaikkiin tilanteisiin.
Aikuisten antamat esimerkit lapsiperheiden kodeissa ovat tärkeitä. Lasten nähden ei vanhempien pidä päihtyä, harrastaa seksiä, kiroilla, piruilla, raivoilla, tupakoida ja kuunnella demonista musiikkia. Lapset omaksuvat vanhempiensa esimerkkien kautta käytösmalleja hyvin pian. Jos vanhemmat käyttäytyvät sopimattomasti kotona, lapset käyttäytyvät pian samoin muita lapsia kohtaan päiväkodeissa ja kouluissa. Jos vanhemmat ovat epäkunnioittavia omia ikääntyviä vanhempiaan kohtaan, lapsista voi kasvaa epäkunnioittavia aikuisia omia vanhempiaan tai muita vanhuksia kohtaan.
Lapsille heidän vanhempansa edustavat koko maailmaa, ei lapsilla ole objektiivista näkemystä sen laajemmin maailmasta ja ihmisistä, eivätkä he aina osaa valita parempaa tietä itse. Se, mitä lapset näkevät omien vanhempiensa tekevän ja puhuvan kotona, edustaa lapsille koko maailman käytöstä. Jos esim. vanhempi nolaa omaa lastaan jatkuvasti, lapsi voi kuvitella, että koko maailma ajattelee hänestä samoin ja siitä voi kehittyä lapselle estoja ja ujoutta koko elämän ajaksi.
Nuoret kokevat jo yleistä ahdistusta siitä, että maailmassa moraali heikkenee ja pahuus valtaa itselleen yhä enemmän tilaa. Lapset ja nuoret tarvitsevat hyviä esikuvia vanhemmissaan ja muissa aikuisissa. Jos vanhemmat vaativat lapsilta muuta, kuin mitä he itse tekevät, sellainen kasvatus ei ole kovin tehokasta. Ei pidä syyttää lapsia virheistä, jos vanhemmat ovat itse näyttäneet vääriä käytösmalleja jopa vuosien ajan. Hyvät vanhempien esimerkit kasvattavat lapsia hyvään käytökseen ja hyviin valintoihin elämässä.
Negatiivisia sanoja pitäisi välttää lasten kuullen ja muutenkin. Vanha sanonta sanoo: ’Se mitä äiti toivoo lapsilleen, se toteutuu lasten elämässä’. Esimerkkinä kerron, että kun poikani oli vielä vauva, toivoin, että hänestä kasvaisi luontoa arvostava mies. Hänestä kasvoi juuri sellainen aikuinen kuin silloin toivoin.
Aina pitää lapsille toivoa hyvää ja puhua positiivisesti elämästä, tulevaisuudesta, heistä itsestään ja muista ihmisistä. Lapsille eivät esimerkiksi TV-uutiset sotineen ja luonnonkatastrofeineen ole sopivaa katsottavaa. Lapsuuden pitäisi olla henkisesti onnellista ja huoletonta aikaa, mutta en tarkoita sillä vääränlaista hemmottelua. Negatiivisesti tai syntisesti sanoitettu ja esitetty musiikki on myrkkyä lapsen puhtaalle mielelle, vaikka lapsi itse ei sitä ymmärtäisikään kritisoida. Parempi elää jopa ilman musiikkia ja kuunnella lintujen laulua, kuin antaa lapsen kuunnella sielua vahingoittavaa musiikkia.
”Minä pidän Herran aina edessäni;
kun hän on minun oikealla puolellani,
en minä horju.
Sentähden minun sydämeni iloitsee
ja sieluni riemuitsee,
ja myös minun ruumiini asuu turvassa.”
Psalmi 16 : 8 – 9
Raamatun Sana 